Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sopiminen

Lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskeva asia voidaan ratkaista joko vanhempien välisellä sopimuksella, tuomioistuimen päätöksellä tai vanhempien avioeron liitännäisasiana. Jotta vanhempien välinen sopimus olisi täytäntöönpanokelpoinen, tulee se laatia kirjallisesti lapsen asuinkunnan lastenvalvojalla, joka vahvistaa sopimuksen, jos se on lapsen edun mukainen. Vahvistettu sopimus vastaa lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua. Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sovintoon lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, voidaan asia viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet tai jos tähän muutoin on aihetta.

Lapsen huolto

Kun lapsi syntyy avioliiton aikana, molemmat vanhemmat ovat hänen huoltajiaan. Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään, on äiti yksin lapsen huoltaja. Vanhemmat voivat sopia lapsensa yhteishuollosta ennen lapsen syntymää neuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella tai vanhemmat eroavat, vanhemmat ratkaisevat, tuleeko lapsi vanhempien yhteishuoltoon vai yksin toisen vanhemman huoltoon. Lapsella on oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan.

Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa. Se ei tarkoita sitä, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhemman luona. Jos lapsi on toisen vanhemman yksinhuollossa, huolto on jakamaton ja huoltaja käyttää yksin päätösvaltaa lapsen asioissa. Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Oheis- ja sijaishuolto ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan eikä tuota oheis- ja sijaishuoltajalle elatusvelvollisuutta lasta kohtaan.

Lapsen asuminen

Silloin kun vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia, mutta eivät asu yhdessä, on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsen tulee asua virallisesti yhdessä paikassa. Lapsen asumisesta päätettäessä lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Harkittaessa lapsen asuinpaikkaa on tärkeää ottaa huomioon kuinka asuminen ja lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten.

Tapaamisoikeus

Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on kummankin vanhemman vastuulla. Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi lapsen huoltaja. Tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille.

Valvotut ja tuetut tapaamiset

Valvottuja ja tuettuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja järjestetään lastenvalvojan vahvistaman vanhempien välisen sopimuksen tai oikeuden päätöksen perusteella ja ne ovat asiakkaille maksuttomia.

 

Päivitetty 20.3.2018