Isyyden selvittäminen

Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Mikäli lapsen äiti ei ole avioliitossa lapsen syntyessä, on tehtävä isyyden selvittäminen.

1.1.2016 voimaan tulleen isyyslain mukaan isyyden tunnustaminen on mahdollista tehdä ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa, mikäli kumpikin vanhempi on varma miehen isyydestä tai toissijaisesti lastenvalvojan luona. Isyytensä tunnustanut mies voi peruuttaa/äiti tai muu mies voi kiistää ennakollisen tunnustamisen kirjallisesti lastenvalvojalle viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä. Lapsen syntymän jälkeen isyyden tunnustaminen tehdään lastenvalvojan luona. Lastenvalvojaan voi olla yhteydessä myös, mikäli lapsi syntyy avioliiton aikana, eikä aviomies ole lapsen isä. Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsen rekisteritiedoissa näkyvät kummankin vanhemman tiedot ja samoin isän rekisteritietoihin päivittyvät tiedot lapsesta. Jos isyysasiaa ei saada hoidettua vapaaehtoisesti tunnustamalla, asiassa voidaan nostaa kanne isyyden vahvistamiseksi käräjäoikeudessa.

Kun lapsen isyys on vahvistettu, lapselle voidaan valita myös isän sukunimi. Isyyden tunnustamisen perusteella lapsella on oikeus saada elatusta myös isältään. Lisäksi syntyy lapsen ja isyytensä tunnustaneen miehen sekä tämän sukulaisten välille oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde perintöoikeuksineen. Lapsi saa isyyden tunnustamisen myötä oikeuden mahdollisiin perhe-eläkkeisiin isän osalta.

Isyyden tunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta joko äitiysneuvolassa tai lastenvalvojan luona.

 

Isyystutkimus

Jos mies epäilee isyyttään tai mahdollisia isiä on useampi, isyys varmistetaan oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella. Tutkimus vaatii näytteen äidistä, lapsesta ja miehestä/miehistä. Näyte tutkimusta varten otetaan lastenvalvojan luona suun limakalvolta.

Isyyden vahvistaminen myöhemmin

Mikäli lapsen isyys on vahvistamatta, äiti, mahdollinen isä tai 15 vuotta täyttänyt lapsi voivat laittaa asian vireille milloin tahansa ottamalla yhteyttä lastenvalvojaan.