Vammaissosiaalityö

Vammaispalvelujen sosiaalityö, palvelut ja etuudet

Vammaisten henkilöiden tarvitsemia palveluja ja tukitoimia voidaan järjestää vammaispalvelulain ja joiltain osin myös kehitysvammaisten erityishuollosta säädetyn lain perusteella. Ensisijaisesti kuitenkin myös vammaisten kuntalaisten tarvitsemat ja käyttämät palvelut pyritään turvaamaan normaalipalvelujen turvin ja esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ovat ensisijaisia.  Vammaispalvelulain 4§:n mukaan palveluja ja tukitoimia järjestetään toissijaisesti eli silloin, kun vammainen henkilö ei saa hänelle riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla.

Vammaispalvelulain 2§:n vammaisuuden yleismääritelmän mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisia erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.

Vaikeavammaisuuden määrittely tapahtuu aina yksilöllisesti ottaen huomioon vamman tai sairauden, olosuhteet ja elinympäristön sekä henkilön toimintakyvylle asetetut vaatimukset ja myös haetun palvelun tai tukitoimen välttämättömyyden itsenäisen elämän suoriutumisen kannalta. Mikään vamma tai sairaus ei automaattisesti tarkoita vaikeavammaisuutta.

Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (Vammaispalvelulaki 1 §).

Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan (Vammaispalveluasetus 1§). Vammaisten yhdenvertaisuuden lisäämiseksi sekä suoriutumisen ja elämän toimintojen helpottamiseksi vammaispalvelulain perusteella järjestetään palveluja ja tukitoimia, ellei niitä ole mahdollisuus saada muiden lakien perusteella.

Palvelutarpeen arvioinnin kautta voidaan kartoittaa vammaisen henkilön tarvitsemia palveluja. Asiakkaalle laaditaan palvelujen järjestämiseksi ja koordinoimiseksi yksilöllinen palvelusuunnitelma yhteistyössä asiakkaan, tarvittaessa hänen huoltajansa tai läheistensä ja muiden palvelujen järjestäjien kanssa. (Vammaispalvelulaki 3 a §).

Palvelusuunnitelma on asiakkaan tai asiakkaan ja hänen edustajansa kanssa yhteistyössä tehty yhteenveto hänen elämänsä senhetkisestä tilanteesta ja mahdollisesta uusien palveluiden tarpeesta. Palvelusuunnitelman avulla voidaan toteuttaa yhteistyötä eri organisaatioiden ja toimijoiden välillä asumisesta, päivähoidosta, opetuksesta, kuntoutuksesta, terveyden- ja sairaanhoidosta, työllistämisestä sekä muista palveluista vastaavien tahojen välillä. Palvelusuunnitelmassa ei päätetä asiakkaalle annettavista palveluista, mutta se toimii pohjana palvelujen järjestämiselle.

Lomakkeen palvelusuunnitelmasta löydät täältä.

Vammaispalvelulain mukaisia vaikeavammaisuuden perusteella niin sanottuja subjektiivisia oikeuksia henkilölle ovat:
  • palveluasuminen
  • asunnon muutostyöt
  • asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet
  • päivätoiminta
  • henkilökohtainen apu
  • kuljetuspalvelut

Mikäli henkilöllä on vaikeavammaisuuden perusteella oikeus ko. palveluihin ja ne ovat riittäviä ja oikeita palvelumuotoja vastaamaan avuntarpeeseen, järjestää kunta niitä yhdessä arvioidun tarpeen mukaisesti.

Vammaisuuden perusteella voi henkilö myös olla oikeutettu joihinkin harkinnanvaraisiin, määrärahasidonnaisiin palveluihin, kuten sopeutumisvalmennukseen, kuntoutusohjaukseen tai korvaukseen ylimääräisistä vammasta aiheutuvista vaatekustannuksista.

Hakemuslomakkeita saa perusturvatoimistosta tai sellaisen voi tulostaa itse täytettäväksi. Myös Hyvis-palvelusta löytyy vammaispalvelujen hakemukset.

Palvelun hakemista varten tarvitaan aina kirjallinen hakemus, viestit tai suulliset yhteydenotot eivät ole riittäviä. Tällä varmistetaan kaikkien hakemukseen liittyvien tietojen ilmi tuleminen ja huomioiminen käsittelyn yhteydessä, eikä mitään jää ns. muistin varaan. Vammaispalvelujen työntekijät auttavat tarvittaessa hakemusten täyttämisessä.

Ensimmäiseen hakemukseen tulee liittää lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto tai suositus haettavasta palvelusta tai tukitoimesta. Uusi todistus tmv. tulee toimittaa myös, jos edellisen toimittamisesta on yli vuosi aikaa. Käsittelyä nopeuttaa tarvittavien liitteiden toimittaminen jo hakemuksen yhteydessä. Työntekijä pyytää tarvittaessa puuttuvia tietoja, asiakirjoja tai selvityksiä asiakkaalta tai muilta toimijoilta.

Hakemusten käsittely aloitetaan seitsemän arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Vammaispalveluihin saapuneet hakemukset pyritään käsittelemään viivytyksettä. Käsittelyn eteneminen saattaa joskus viivästyä mm. puuttuvien selvitysten, yhdessä tehtävän asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin, hänen luokseen tehtävän kotikäynnin tai muun syyn takia. Hakemukset on käsiteltävä ja päätökset tehtävä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3a §). Ennakkoon tiedossa olevista palvelutarpeista kannattaa olla yhteydessä vammaispalveluihin ja tehdä hakemukset hyvissä ajoin.

Lisätietoja palveluista saa vammaissosiaalityön työntekijöiltä.

Vammaispalveluhakemuksen lomakkeen löydät täältä.

Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun ohjeen löydät täältä.

Sosiaalihuoltolain mukaisen liikkumista tukevien palvelujen myöntämisperusteet löydät täältä.

Kuljetuspalveluhakemuksen lomakkeen löydät täältä.

 

Kehitysvammaisten erityishuolto

Kehitysvammaisten erityishuoltoon ovat oikeutettuja henkilöt, joiden kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Tarvittavat palvelut suunnitellaan yhteistyössä vammaisen henkilön, perheen ja läheisten sekä asiantuntijoiden (esim. Eskoon asiantuntijapalveluiden) sekä sosiaalitoimen edustajien kanssa.

Erityishuoltona annettavia palveluja voivat olla esimerkiksi kehitystasotutkimukset tai kuntoutussuunnitelman laadinta,  työ- ja päivätoiminta, tilapäishoito ja  lasten aamu- ja iltapäivähoito.

Kuntayhtymä järjestää itse mm. asumispalveluja sekä työ- ja päivätoimintaa, mutta palveluja myös ostetaan tarvittaessa muilta toimijoilta.

Lisätietoja palveluista saa vammaissosiaalityön työntekijöiltä.

 

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuki

Omaishoidon tukea Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella myönnetään runsaasti hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoitajille määrärahojen puitteissa. Omaishoidon tukea maksetaan vaikeahoitoisuuden perusteella, jonka arvioimista varten on toimintakykyarviopisteytys, joka täytetään yhdessä hoidettavan, hoitajan ja sosiaalityöntekijän kesken. Omaishoidon tukea maksetaan pääsääntöisesti tilanteessa, jolloin pisteytys on aikuisen pisteytyskaavakkeen mukaan vähintään 35 ja lasten ja nuorten kaavakkeen mukaan vähintään 30 pistettä. Omaishoitajien vapaajärjestelyt sovitaan yksilöllisesti hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

Omaishoidontukihakemus on tulostettavissa alla olevista linkeistä ja saatavilla Kauhavan perusturvatoimistosta. Hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto tai muu selvitys terveydentilasta ja toimintakyvystä.

Omaishoidon tuen toimintaohjeen löydät täältä.

Omaishoidontukihakemuksen löydät täältä.

 

Vammaissosiaalityön työntekijöiden yhteystiedot:

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@kaksineuvoinen.fi

Puhelinajat

Sosiaalityöntekijät ma–pe klo 9–10.

Puh. 050 381 1683 / sosiaalityöntekijä Piia Liinamaa

Sosiaaliohjaajan puhelinaika ma–pe klo 9–11.

Puh. 040 583 5377 / sosiaaliohjaaja Mira Karvonen

 

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vammaispalveluissa on otettu käyttöön 1.4.2018 alkaen puhelinajat.

Pyydämme käyttämään yllä olevia suoria puhelinnumeroita. Puhelinnumerot ovat käytössä vain puhelinaikoina.

Voit varata ajan sosiaalityöntekijälle tai -ohjaajalle tai ottaa heihin yhteyttä puhelimitse puhelinaikana.

 

 

 

Päivitetty 12.11.2018