Takaisin

Kooste perhetyössä meneillään olevasta kehittämistyöstä

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen lasten ja perheiden perhetyön tiimissä on kevään ja syksyn aikana käyty keskustelua resurssien riittävyydestä. Perhekuntoutuksiin ja tiiviimpiin perhetyöjaksoihin on tarpeen ja harkinnan mukaan ostettu perhetyötä yksityisiltä palveluntuottajilta, mikäli oma resurssi ei ole siihen riittänyt.

Tiimissä on noussut ideoita, miten omaa työtä ja työtapaa voitaisiin tehostaa. Sen tiimoilta on kehitetty työtapoja ja hakeuduttu koulutuksiin, joista on nähty olevan hyötyä siinä, että työtä voidaan tehdä mahdollisimman pitkälle omalla työpanoksella mahdollisimman laadukkaasti.

Esiteltävien kehittämistyöprojektien kustannukset ovat syntyneet työntekijöiden koulutuksista. Ideat ja ajatukset kehittämistarpeisiin ja -tapoihin ovat syntyneet perhetyön tiimissä. Lastensuojelun tiimin kanssa on pohdittu sitä, onko suunta ajatuksissa yhteneväinen sen kanssa, mitä perhetyön tiimi on nähnyt tärkeänä kehittää. Näin ollen kehittämistyöhön ei ole tarvittu palkata myöskään ulkopuolista konsulttia.

Tehostettu perhetyö

Tavoitteena lyhentää perhetyön asiakkuuksien pituutta ja vaikuttaa näin ehkäisevästi ruuhkiin perhetyössä sekä tarjota perhetyötä joka vastaa perheen tarpeisiin entistä paremmin.

Tehostetun perhetyössä, eli lastensuojelun avohuollon tukitoimena toteutettavasta perhetyössä, käyntejä on ollut noin kerran viikossa. Haasteeksi on koettu se, että niin harvalla käyntimäärällä ei päästä perhetyölle asetettuisiin tavoitteisiin ja perhetyön kesto saattaa osin sen vuoksi pitkittyä.

Syyskuusta lähtien osaa tehostetusta perhetyöstö on tiivistetty ja perheissä aloitettu käynnit 2-3 kertaa viikossa ja sovittu kestoksi 3-4 kuukautta. Jaksoille asetetaan aiempaa tarkemmin kirjatut tavoitteet, joiden toteutumista pystytään paremmin seuraamaan ja arvioimaan.

Perhetyöhön kuuluvaa väliarvioita on kehitetty osaltaan niin, että perhetyöntekijä/perheohjaaja kirjaa asiakkaan kanssa valmiiksi väliarvion perhetyöstä, joka esitellään tapaamisella sosiaalityölle. Näin tehty työ sekä sen vaikutukset tulisivat mahdollisimman hyvin nähdyksi. Arvioinnin perusteella pystytään tekemään oikeampia ratkaisuja sen suhteen, onko tarkoituksenmukaista jatkaa perhetyötä vai miettiä muita tukitoimia.

Tiiviiden jaksojen aloitus on vaatinut perhetyön tiimin ja lastensuojelun tiimin yhteistä keskustelua siitä, mihin perheisiin aloitetaan ensin tiiviimmät jaksot ja mitkä perheet voivat odottaa perhetyön aloittamista. Perhetyön paikkoja on järjestetty uudestaan, ja osassa perheistä jouduttu vaihtamaan työntekijää. Tämä on pyritty tekemään niin, että siitä koituisi mahdollisimman vähän haittaa perheelle ja perheen kanssa työskentelyyn.

Perhekuntoutus

Tavoitteena on saada toteutettua kaikki kotiin päin tehtävät perhekuntoutukset omalla työresurssilla. Lisäksi tavoitteena saada selkeä malli sekä arvioinnin että kuntoutuksen suhteen, joka takaa tasalaatuisuuden.

Perhetyön tiimistä perheohjaaja Anu Niemistö ja perhetyön tiimivastaava/sosiaaliohjaaja Merja Kattelus ovat Helsingin psykoterapia-instituutin ratkaisukeskeisessä lyhytterapeuttikoulutuksessa, jossa opinnäytetyönä tehdään perhekuntoutusmalli.

Perhetyön tiimissä on tehty vuosien ajan intensiiviperhetyötä, mutta terapian osuus on jäänyt toteuttamatta tai se on ostettu yksityiseltä palveluntuottajalta. Terapiakoulutuksen kautta perhetyön tiimissä on kaksi työntekijää, joiden työpanosta voidaan käyttää jatkossa perhekuntoutuksen terapiaosuuteen. Perhekuntoutus sisältää sekä arvioinnin että kuntouttavan puolen.

Opinnäytetyötä tehdessä ja aiemmissa toteutuneissa perhekuntoutuksissa on noussut esiin, että tarvittaisiin selkeämpi menetelmä. Työskentely on perustunut mm. vanhempien roolikartan soveltamiseen perheissä. Roolikartan käyttäminen on ollut toimivaa, mutta silti tiimissä on kaivattu selkää mallia työlle, joka takaisi myös tasalaatuisuuden.

Tämä on nähty selkeänä puutteena, koska perhekuntoutukselle annetaan suuri painoarvo asiakkuudessa. Perhetyön tiimissä perheohjaajat Sanna Pohto ja Hanna Vinkanharju ovat aloittaneet syyskuussa Suomen mielenterveysseuran koulutuksen, jossa käydään läpi perhearviointimenetelmä. Menetelmä soveltuu kestoltaan ja sisällöltään kotiin päin tehtävään perhekuntoutukseen. Menetelmä takaa perhekuntoutuksen olevan tasalaatuista ja suunnitelmallista.

Perhekuntoutukseen sidotaan aina kolme perheohjaajaa. Koulutusten jälkeen perhetyön tiimissä on kaksi lyhytterapeuttia, kaksi menetelmäkoulutettua ja kahdella ohjaajalla lisäksi aiemmin käydyt nepsy-koulutukset (Sanna Pohto ja Marja-Liisa Annala). Tämä takaa sen, että perhekuntoutukset toteutetaan tiimillä, joka koostuu hyvin monenlaisesta erityisosaamisesta, jolloin perheet erityistarpeet pystytään ottamaan entistä paremmin huomioon.

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia

Tavoitteena on luoda uusia toimintatapoja asiakkaan kanssa työskentelyyn.

Koulutukseen liittyy harjoitusasiakkaiden kanssa työskentely. Näin on toimittu sekä lastensuojelun asiakkuuksissa että sosiaalihuollon asiakkuuksissa. Asiakkaaksi on ohjautunut niitä, jotka tähän asti olisi ohjautunut perhetyöhön tai sosiaaliohjaukseen. Lisäksi harjoitusasiakkaita on ollut perhekuntoutusasiakkaissa.

Käytetyt työmenetelmät ohjaavat ratkaisujen löytymiseen asiakkaan itse nimeämiin haasteisiin. Asiakkaan on nähty sitoutuvan työhön, kun lähtökohdat ovat hänen itse nimeämiään ja tärkeäksi arvioituja.

Työskentelytavassa yleensä keskitytään yhden perheenjäsenen haasteeseen. Sen ratkeamisen vaikutus heijastuu kuitenkin koko perheeseen. Asiakkaan terapiassa saama apu on siten myös tukemassa perhetyötä ja sosiaaliohjausta. Asiakkuudet ovat työllistäneet sekä perheohjaaja että sosiaaliohjaajaa, mutta toisaalta se olisi työllistänyt joka tapauksessa perhe- tai sosiaaliohjauksenakin.

Neuvokas-Unikoulu

Tavoitteena on, että Neuvokas-perhetyön jaksot voisivat olla lyhyempiä niissä perheissä, joissa tarve on tiiviimpi. Perheille pystyttäisiin tarjoamaan heidän tarvitsemansa tuki. Tavoittena vähentää myös perheiden lähettämistä unikouluun keskussairaalaan.

Perhetyöntekijä Johanna Länsimäki on käynyt Unikoulu-koulutuksen ja tehnyt suunnitelmaa miten sitä voisi käyttää hyödyksi Neuvokas-perhetyömallin sisällä. Ajatuksena tarjota unikoulua neuvokkaana niihin perheisiin joissa tarve tuelle on nimenomaan uniongelmien vuoksi.

On havaittu, että niissä työskentelyn tulisi olla lyhytkestoisempaa, mutta tiiviimpää, jotta unikoulua voisi toteuttaa perheessä. Unikouluun ohjaudutaan kuten Neuvokkaaseen muutenkin, neuvolan tai päivähoidon kautta, mutta siinä oN käyty jo perheen kanssa keskustelu siitä, että Neuvokas-perhetyön tarve on unikoulun toteuttaminen. Myös neuvolan tarjoama opastus unikouluun on ensin kokeiltu.

Tällä hetkellä unikoulu on toteutettu niin, että neuvolasta on saatu ohjeet ja tuki. Mikäli niillä perhe ei ole saanut unikoulua onnistumaan, perhe on saatettu lähettää Seinäjoelle keskussairaalaan unikouluun. Lastenneuvolan terveydenhoitaja Marjo Hantula on myös käynyt Unikoulu-koulutuksen ja on Johannan tukena työskentelyssä.

Merja Kattelus

 

Perhetyön tiimissä on neljä perheohjaajaa, neljä perhetyöntekijää ja perhetyön tiimivastaavana sosiaaliohjaaja. Perhetyön tiimistä toteutetaan sosiaalihuollon palveluna perhetyötä, tukihenkilötyötä, lapsiperheiden kotipalvelua, Neuvokas-perhetyötä sekä valvottuja tapaamisia. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena toteutetaan tehostettua perhetyötä, tukihenkilötyötä ja perhekuntoutusta.